Kuten puheenjohtaja Timo Soini on todennut, Perussuomalaisten linjaa täytyy jyrkentää. Linjan on myös oltava selkeä, hyvin perusteltu ja katsoa ennen kaikkea Suomen kansallista etua.

Kirjoituksessani on lukuisia esityksiä, joiden toivon olevan vahvasti esillä puolueen puheenvuoroissa ja joita ajan Perussuomalaisten Nuorten puheeniohtajana sekä eduskuntavaaliehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä.

Viime aikojen talouskeskustelu tuntuu huvittavalta. Ensin Vasemmistoliitto on mukana hallituksessa kurittamassa vientiyrityksiä veronkorotuksilla ja lisäsääntelyllä. Sitten kun vienti ei vedä ja yritykset eivät pysty palkkaamaan, on Vasemmistonuorten ratkaisu oppositiossa vähentää työtunteja eli valtaosassa vientiyrityksissä leikata suoraan tuotantokyvystä. Samalla palkalla.

Jotta Vasemmistonuorten esityksen älyttömyys varmasti avautuu kaikille, avaan Suomen talouden huolestuttavia madonlukuja.

Teollisuustuotanto on Suomessa on pudonnut EU-maista lähes eniten: yli 20 prosentilla vuodesta 2008. Viennin osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut lähes 50 prosentista selvästi alle neljänkymmenen vuodesta 2008. Vientituloja uupuu 20-30 miljardia euroa vuodessa, jotta julkinen sektori voidaan rahoittaa ilman lisävelkaantumista. Esimerkiksi tavaravienti on 15 prosenttia eli vuositasolla 10 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä.

Suomi ei pääse kasvuun tänäkään vuonna. Heinäkuun bruttokansantuote-ennusteiden keskiarvo oli Suomelle 0,1 prosenttia, mutta luku kääntyy miinusmerkkiseksi jos ja kun Venäjä-pakotteet kurittavat elintarviketeollisuutta vuoden loppuun asti. Saksan ennuste oli kaksi prosenttia ja Iso-Britannian kolme prosenttia. Naapurimme Ruotsi, joka on euroalueen ulkopuolella, kasvaa 2,5 prosentin vuosivauhtia. Teollisuustuotantoaan kasvattava Yhdysvallat kasvaa myös 1,6 prosentin vuosivauhtia.

Suomen julkinen velka on kasvanut vuodesta 2008 yli 100 miljardiin euroon ja valtionvelka on vajaassa kuudessa vuodessa tuplaantunut. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntien lainakanta on 2,5 kertaistunut. Suomen kokonaisveroaste lähentelee uhkaavasti 50 prosenttia.

Suomen työelämästä poistuu nyt enemmän ihmisiä eläkkeelle kuin nuoria tulee työelämään. Tämä ilmiö kestää noin vuoteen 2040 asti ja se heikentää vakavasti talouden kestävyyttä.

Valtiovallan on luotava lapsiperheille vahvempi yhteiskunnallinen pohja. Suomalaisten syntyvyys on saatava vahvaan kasvuun, jotta isänmaa on elinvoimainen myös silloin, kun nykyiset nuoret jättävät perintönsä seuraavalle sukupolvelle.

Suomen taloudellista selkärankaa heikentää omalta osaltaan pakkoruotsi. Kieliopintojen valinnanvapaus on paras tae hyvälle motivaatiolle, joka tuo hyviä oppimistuloksia. Suomalaisten kieliosaamista täytyy laajentaa, jota on kannattanut esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto. Perussuomalaiset on ainoa eduskuntapuolue, joka vaatii kieliopintojen valinnanvapautta, ja siitä on syytä pitää meteliä.

Suomalaista politiikkaa vaivaa pysähtyneisyys. Kaikki johtavat poliitikot toistavat kuin mantrana, että Suomi on taloudellisesti kestämättömällä tiellä. Mitään todellisia ratkaisuja ei kuitenkaan uskalleta esittää.

Julkisen talouden alijäämä ei ratkea kosmeettisin toimin kuten makeisveroa korottamalla. Tärkeintä on, että valtion ydintoiminnoista kuten turvallisuudesta ja hyvinvointipalveluista ei jouduta tinkimään.

Oy Suomi AB ei tuhlaa rahoja loputtomasta taikaseinästä, vaan juuri sinun kukkarostasi. Kestämätöntä talouslinjaa tehdään sinun rahoillasi. Jos Suomen korttitalo kaatuu, häviäjä ei ole eliitti, vaan peruskansalaiset, jotka lystin viime kädessä maksavat. Varakas voi aina siirtyä muille maille vierahille, vähävarainen on kotiseuturakas jo pakon sanelemana.

Esimerkkejä keinoista, joilla voidaan vahvistaa Suomen taloutta:

– Teollisuuden työvoimakustannukset täytyy saada pienemmiksi

– Rikkidirektiivi ja energiaverojen korotukset täytyy kumota

– Julkista sektoria on väistämättä supistettava

– Viron yritysveromalli on otettava käyttöön

– Ydinvoimalapäätöksissä on pysyttävä

– Väylämaksu on poistettava

– Ahvenanmaan tulonsiirtoja on kohtuullistettava

– Sekä kansallisella että EU-tasolla on kevennettävä sääntelyä

 

Minulla on unelma kansakuntien Euroopasta, jossa EU on vain kevyt kauppaliitto. Kauppa se on Suomelle joka kannattaa, mutta itsenäisyyttä ei saa myydä mistään hinnasta. Suomen täytyy erota EU:sta, jos ainoaksi vaihtoehdoksi esitetään liittovaltiota. Suomi ei enää voi osallistua EU:n tukipaketteihin kriisimaille.

Eurooppa voi siis kukoistaa, mutta EU on kuin Ottomaanien imperiumi viimeisinä päivinään: pöhöttynyt, itserakas ja epäonnistuneiden rakenteidensa tappama.

Perussuomalaisten Nuorten ohjelma antaa EU-linjalle hyvän lähtökohdan: EU-jäsenyyden ehdoista on neuvoteltava yhdessä esimerkiksi Iso-Britannian kanssa ja EU- ja euro-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys vuoden 2017 loppuun mennessä riippumatta neuvottelutuloksesta.

Perussuomalaisten on puhuttava enemmän siitä vaihtoehdosta, jonka tarjoamme maahanmuuttopolitiikassa. Otan esimerkkinä ajankohtaisen keskustelun väkivaltaisesta islamismista.

Suomen kansalaisuuslakia on muutettavasiten, että se mahdollistaa kansallisen turvallisuuden vaarantavien kansalaisuuden menettämisen. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi todistetusti terroristikoulutuksen saaneet.

Islamistijärjestö Isis joudutaan kohtaamaan joko Irakissa tai Euroopan kaduilla. Meidän on päätettävä, että kummassa ja miten haluamme väistämättömän tapahtuvan. Tyhjien puheiden aika on ohi. YK:n on otettava rooli, joka sille jäsenmaiden hyväksynnällä kuuluu. Kansainvälisen yhteisön on merkittävästi kovennettava Isiksen vastaisia sotilaallisia toimia.

Isis on tuhottava täydellä voimalla, jotta pahuus pysähtyy porttiemme ulkopuolelle.

Mahdollinen Nato-jäsenyys puhuttaa suomalaisia. En ole Nato-haukka- tai kyyhky, vaan Nato-realisti. Haluan punnita tarkasti hyödyt ja haitat. Siinä otan mielelläni vastaan sekä kansalaispalautetta että asiantuntijanäkemyksiä. Tärkeintä on, että lopulta päätöksen tekee valistunut Suomen kansa eikä yksittäiset poliitikot. Sen paremmin minä kuin muutkaan. Perussuomalaiset Nuoret edistää hyvin perusteltua Nato-keskustelua järjestämällä yleisölle ja medialle avoimen seminaarin.

Venäjä toteuttaa rajoillaan reaalipolitiikkaa, jonka mukaisesti Ukraina kuuluu maan etupiiriin. Ukraina on Venäjälle strategisesti merkittävä sekä sotilaallisesti että geopoliittisesti. Vastaavasti Euroopan unioni haluaa tehdä Ukrainasta jäsenensä, jotta Ukraina ei ole Venäjän vaikutuspiirissä ja muut EU-maat pääsevät mahdollisimman tehokkaasti väkirikkaan maan kasvaville markkinoille.

Venäjän ja EU:n toiminta on reaalipoliittisesti ymmärrettävää ja ennustettavaa, mutta väliin jäävät tavalliset ukrainalaiset, jotka kärsivät sekä länsi- että itämielisten poliitikkojensa oikuista. Samoin kärsivät tavalliset suomalaiset talouspakotteiden vuoksi.

Suomen ja ukrainalaisten etu ei ole Ukraina, joka kuuluu Venäjän etupiiriin. Suomen ja ukrainalaisten etu ei ole Ukraina, joka on Euroopan unionin jäsen. Suomen ja ukrainalaisten etu on rauhallinen, itsenäinen ja demokraattinen Ukraina, jonka kansa päättää itse omasta kohtalostaan.

Suomi voi perinteisen ulkopoliittisen linjamme mukaisesti toimia sillanrakentajana Venäjän ja EU:n näkemysten välillä. Näin Tasavallan presidentti on ansiokkaasti toiminut.

Vaadin, että nykymuotoinen valtiojohtoinen kehitysapu lopetetaan. Nykyisellään kehitysapu ylläpitää korruptiota ja tehotonta byrokratiaa eikä lisää yksityistä taloudellista toimeliaisuutta tai peruskansalaisten hyvinvointia. Valtaeliitin tukeminen vie kohdemaan kansalaisten päätöksentekovaltaa ja murentaa demokratiakehitystä, jota kehitysavun väitetään tukevan.

Ratkaisu on peruskansalaisten keskinäisessä rajat ylittävässä yhteistyössä. Mikrolainat, suorat sijoitukset ja kummilapsitoiminta ovat esimerkkejä toimivista yksilöiden vaikutusmahdollisuuksista. Itse mikrolainoitan ihmisiä Kiva-palvelun kautta ja minulla on kenialainen kummilapsi.

Peruskansalaisen taloudellisen aseman vahvistaminen luo edellytykset todelliselle kansanvallalle ja pohjan terveelle talouskasvulle. Tämä uudenlainen yhteistyö antaa sillanpääaseman suomalaisille pk-yrityksille kasvaville markkinoille. Nykymuotoisen kehitysavun lopettaminen säästää vuositasolla Suomen valtiolta noin miljardi euroa ja auttaa osaltaan väistämättömässä julkisen sektorin supistamisessa.

Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana ja eduskuntavaaliehdokkaana kannan oman korteni kekoon ja kierrän välittömästi syksystä lähtien markkinoita ja muita tilaisuuksia. Kokemukseni aiemmista eduskunta-, kunta- ja eurovaaleista on että tavallisten suomalaisten keskuudessa kuulee sen, missä maa makaa ja mihin suuntaan sen halutaan menevän.

Perussuomalaisten linjan täytyy olla kristallinkirkas: ensin suomalainen työ ja yrittäjyys, jonka pohjalle voidaan rakentaa perheiden hyvinvointi.

Hyvä, että puolue otti kopin nuorisojärjestön perustellusta esityksestä viinin ja a-oluen myymisestä ruokakaupoissa. Se osoittaa sitä rohkeutta, mitä tarvitaan.