Puoluevaltuuston kokous 12.3. – Kannanotot

Puoluevaltuusto koolla Pikkuparlamentissa

Perussuomalaisten puoluevaltuusto kokoontui Helsingissä lauantaina 12.3. 2016 eduskunnan ns. ”Pikkuparlamenttiin” päättämään puolueen sääntömääräisistä vuosikokousasioista ja muista ajankohtaisista asioista. Taustakeskusteluja sävyttivät mm. yhteiskuntasopimus -neuvottelujen tilanne sekä maataloushallinnon kriisitilanne ja edellisenä päivänä pidetyn maataloustuottajien mielenilmaisun jälkitunnelmat.  Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiriä edustivat kokouksessa puheenjohtaja Pauli Ruotsalainen ja puoluevaltuutetut Sirpa Kulin, Mika Wallius ja Risto Simonen. Valtuuskunta kokosi piirin alueelta ja jäsenistöstä kannanottojen aiheita, joista koostettiin puoluevaltuuston julkilausuma- ja kannanotto -osioon piirimme evästyksiä ja terveisiä. Pidimme näihin teemoihin liittyen myös puheenvuoroja. Näistä kannanotoista kooste myös tässä yhteydessä:

 

Perussuomalaiset rp:n puoluevaltuuston sääntömääräinen vuosikokous 12.3.2016 Helsingissä.

POHJOIS-SAVO

KANNANOTOT

Puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä 12.3.2016

 

Puolustusvoimien tulee harjoitella

Lähinnä opposition edustajien eduskunta- ja mediakuohunta puolustusvoimiemme Nato- ja harjoitteluyhteistyöhön liittyen ampui niinsanotusti yli. Merkittäviä yliherkkyysoireita saivat mm. herrat Tuomioja ja Heinäluoma ja moni oli kuulevinaan heidän perusteluissaan suomettumisen ajan kaikuja.

Maamme puolustusvoimien tulee harjoitella. Puolustusvoimien tulee uudistaa kalustoaan. Puolustusvoimien tulee pysyä nykyaikaisen ja tulevaisuuden puolustussodankäynnin muotojen osalta ajantasaisena. Tältä osin mainittakoon mm. hybridi- ja kybersodankäynnin ja sähköisen tiedustelun uudenlaiset haasteet.

On muistettava, että meillä on edelleen 1300 kilometriä rajalinjaa rakkaan bilateraalisen kiista- ja yhteistyökumppanimme Venäjän kanssa. Ukrainan sota ja siihen liittyvien talouspakotteiden asettaminen EU-rintamassa – on problematisoinut Venäjä-suhdettamme. Erityisesti pakotteet ovat rasittaneet maamme vientikauppaa. Ruplan romahtaminen ja perusvenäläisten ostovoiman aleneminen on vaikuttanut voimakkaasti myös Suomen matkailutuloon. Puolustuspoliittinen ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on siirtynyt harkitumpien lausumien linjalle.

Moni suomalainen puntaroi, että Suomen olisi hyvä säilyttää tietty neutraliteettinsa ja sitoutumattomuutensa suhteessa puolustusliittoumiin. Venäjä-suhteiden osalta pidetään laajalti järkevänä ns. modernisoitua, Paasikiven-Kekkosen –linjan pohjalle rakentuvaa, realiteetit huomioivaa ja huomaavaista Venäjä-suhdetta.

Perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustuspoliittinen linjatyö asiassa on ollut hyvin asioihin paneutuvaa ja jäntevää. Uskomme omiemme osaamiseen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelutyön tekemisessä. Löydämme hyvän perussuomalaisen linjan. Vastuuministereillemme ja utvan ja puvan perussuomalaisille jäsenille kiitokset hallituskauden alun jämäkkyydestä.

Pohjois-Savoon ja Rissalaan saa tulla harjoittelemaan. Eikä haittaa vaikka muutama euro harjoitteluajalta jäisikin maakuntamme yritysten kassoihin.

–

Suomalaisen maataloushallinnon kriisi

Suomen kansallista maataloushallintoa tulee perata nyt järkevällä tavalla ja vähentää päällekkäistä ja rinnakkaista maatalouden hallinnointia. Byrokratiaa ja ylihallinnointia pois ja palveluprosessit juohevimmiksi. Liiallisen byrokratian karsimisesta vapautuvaa rahaa voisi käyttää hyvin kohdentaen vaikka kansallisena maataloustukena. Siellä se on enemmän tarpeen, kuin rakenteissa ja hallintohimmeleissä.

Myös tieto- ja asiakirjahallinnon atk-järjestelmien uudistamiseen tulee kiinnittää huomiota Suomessa kaikilla hallinnonaloilla. Tämä on oivallinen esimerkki julkisen tietojärjestelmän uudistamisprosessin toimimattomuudesta. Toimimaton potilasasiakasjärjestelmä voisi itseasiassa muodostua myös valmisteilla olevan Soten kompastuskiveksi. Maataloustuottajien mielenilmauksen osalta eilen perjantaina sekä Pohjois-Savon edustajat että puoluevaltuusto oli taustakeskusteluissaan laajalti samanmielinen.  Sympatiat ja empatiat ovat maanviljelijöiden puolella ja heidän mielenilmauksensa asiassa ovat oikeutettuja.

Suomessa kyetään tuottamaan laatua, eikä meillä ole sellaisia GM-, kasvinsuojeluaine- ja lääkejäämäongelmia, kuten tuontielintarvikkeissa voisi olla. Suomalaisen puhtaan ja laadukkaan ruoan tuotantoa tulee edelleen arvostaa ja puolustaa.

 

Eläkevakuutusrahastot – Tällä hetkellä yli 100 miljardia euroa

Perussuomalaiset ovat nostaneet useaan otteeseen esille myös EMU-puskurin yhtenä mahdollisuutena ja resurssina. Eläkevakuutusrahastoja voisi käyttää tässä vaikeassa valtiontalouden tilanteessa, sopeuttamisesta johtuvien leikkausten tasapainottamiseen, eläkkeiden maksukykyä vaarantamatta? – Sen sijaan, että eläkeläisiltä, jotka ovat työnsä tehneet ja eläkkeensä ansainneet – ainakaan leikataan tai lisätään heille välillisiä maksuja.

EMU-puskuri ja eläkevakuutusrahastot ovat kansallisomaisuutta, kansalta kerättyä rahaa. Näitä rahoja voisi käyttää esimerkiksi työllisyyden hoitoon. Jos näillä rahoilla saataisiin työllisyyttä parannettua, toimenpide alkaisi tuottaa yhteiskunnalle välittömästi verotuloja ja vakuutusyhtiöille vakuutusmaksutuloja. Rahastoista on tullut sellainen pyhä lehmä, josta ei saa puhua ja johon ei saa koskea. Miksiköhän?

Nyt olisi tärkeää selvittää väestöennusteen pohjalta eläkkeellä olevien määrä 15 vuoden aikajänteellä. Suuret sotien jälkeiset ikäluokat sekä jäävät juuri nyt eläkkeelle että osa vanhemmasta ikäpolvesta on tällöin elämänkaarensa viimeisissä vaiheissa. Tulevat eläkkeelle jäävät ikäluokat ovat pienempiä ja eläkemenot ovat siten myös pienempiä. Näistä asioista olisi tärkeää saada tarkempaa tietoa. Hukataanko nyt mahdollisuus käyttää EMU-puskuria kansantaloutemme käännöksen vipuvartena – juuri oikein kohdennetulla puskurirahoituksella voitaisiin saada aikaiseksi vaikuttavuutta. Ja siten myös nykyiset eläkeläiset, joilta tätä varallisuutta on kerätty – voisivat hyötyä heiltä kerätystä puskurirahasta.

 

Pien- ja mikroyrittäminen joustavammaksi

Pienyritystoiminnan käynnistämiseen ja yritystoiminnan pyörittämiseen liittyvää byrokratiaa ja velvoitteita tulisi karsia ja yrittämisen tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksiä joustavoittaa.

Pienten osuuskuntien jäsenten yrittäjästatus tulee vapauttaa. Ei pidä sanktioida ihmisiä siitä, että he tarttuvat työhön, tekevät töitä – vaikka työtehtävä laskutettaisiin osuuskunnan kautta. Pienyrittäjän paluuehtoa palkansaajaksi, opiskelijaksi tai työttömäksi tulee joustavoittaa. Ei tule rangaista yrittäjää siitä, että yritystoiminta on ollut lyhytaikaista tai se on luonteeltaan periodiyrittämistä tai toimeksianto. Ei tule rangaista myöskään siitä, että yritystoiminta on osoittautunut kannattamattomaksi. Konkursseja tehneet pienyrittäjät tulee päästää vuosia jatkuvasta sanktioinnin kierteestä.

Pienyrittäjät ovat vahva kansallinen resurssi. Heille tulisi rakentaa polkua yritystoiminnan käynnistämiselle. Yritysten toimintaedellytysten joustavoittamisella olisi voimakkaasti työllistävä ja yrittäjyyttä lisäävä vaikutus.